21.9. Satu-täti ja hyvät saumat

Sieltä se viimein tuli. Perjantaiaamuna jouduin paikkaan, jota pelkäsin jo pidemmän aikaa kohdata. Ompelukoneluokkaan.

Mutta hyvinhän se lähti käyntiin, kun ohjekirjat saatiin tassuun ja pienen yrittämisen kautta langat koneisiinkin. Ensin aloitettiin ihan normaaleista saumoista, joita tehtiin kahdenlaiset.

Vasemmalla yhdyssauma 1 ja oikealla yhdyssauma 2. Erona se, että vasemmanpuoleisessa kankaan reunan huolittelu on tehty molemmille kankaille erikseen, oikealla taas yhteinen huolittelu saumavaran reunaan.

Sitten jatkettiin vähän hazardimpiin saumoihin, Berninat huutaen.

Yllä edestakaissauma, joka on kätevä esimerkiksi jumppakassin sisäsaumana, sillä se ei ala purkaantua, vaikka kankaan reunoja ei huoliteltaisikaan. Alla taas katesauma, tuttavallisemmin farkkusauma, koska sitä käytetään farmarihousujen ulkosaumana.

Viimeisenä otettiin leppoisa lasku takaisin helpompiin tehtäviin ja hurautettiin kokoon ensin yksinkertainen päärme (kuvassa vasemmalla) ja kaksinkertainen päärme (kuvassa oikealla).

17.9. ISKUnyöriä ja muita solmuja

Mikäpä sen parempaa tekemistä maanantai-iltapäivään kuin parit nyörit. Nyörejä oli yhteensä yhdeksän erilaista, mutta eihän niitä nyt kaikkia ehtinyt millään oppimaan ja tekemään. Mallikuvassa siis neljä.

Vasemmalta oikealle kuvassa komeilevat ystävännauha Inarista, Makramee-punos, munkinnyöri ja kiertonyöri.

Myös pipotupsuja pääsimme samalla demokerralla harjoittelemaan. Vasemmalla toispuoleinen tupsu tuttavallisemmin partasutitupsu ja oikealla pallotupsu.

11.9. Nörtti tahtoo olla jokainen

Aamulla raahauduimme taas Assin kammariin. Teemanamme oli värjäys ja painanta, jonka aloitimme aurinkovärjäyksellä.

Vasemmalla on harmaa kuultoväri levitettynä valkoiselle kankaalle, joka on sitten laskostettu ja laitettu kuivumaan. Värin epätasaisuuden aikaansaamiseksi kankaalle on myö ripoteltu merisuolakiteitä. Oikealla on kuultovärin levittämisen jälkeen kangas rypistelty, jolloin väri on kerääntynyt kankaan muotojen mukaan. (Oikealla oleva kangas on siis jo silitetty suoraksi ja rypyt ovat värikuvioina kankaan pinnassa.)

Tällainen sympaattinen sipulikuosi syntyy, kun painopastaa levitetään puoliksi leikatun sipulin luonnollisille syille ja sillä painetaan muutaman kerran vierekkäin. Tätä tekniikkaa kutsutaan leimasinpainamiseksi.

Aurinkovärjäyksestä ja leimasinpainannasta siirryimme reservivärjäyksen tekniikoihin. 

Vasemmalla piirtoheitinkalvosta tehtyä sapluunaa hyväksikäyttäen painopastaa töpöttämällä tehdyt triforce-aiheiset kokeilut. Oikealla suihkevärjäyksessä, aurinkovärjäyksestä tuttu kuultoväri suihkutettiin kankaaseen, johon oli tehty kuvio kontaktimuovista. Tässäkin työssä teemana kaikille zeldapelaajille tuttu triforce.

Tunti loppui seulapainantakokeiluihin. Vasemmalla perinteinen yksivärinen seulapainanta ja oikealla kaksivärinen iirispainanta. Molemmat painettu saman marioaiheisen litoposteripaperisapluunan läpi.

Pe 7.9. ja La 8.9. Ekskursio baskeriaikaan!

Välillä sitä tuntee itsensä idiootiksi, kun on niin perhanan laiska ottamaan valokuvia, mutta kirjoittelenpa ensimmäisestä KS-ekskursiostani ilman kuvia sitten, niin.

Eli perjantaina lähdettiin aamutuimaan tuulimyllyn juuresta kohti Helsinkiä ja Lahtea. Allekirjoittanut oli sitten lähtöajan katsonut jostain väärin (<3), mutta onneksi Late pisti kärppänä viestiä, että täällä pitäis olla jo(<3<3). Ei muuta kuin salamana ylös sängystä, kauluspaita juoponnappiin ja hölkkäaskelia kohti bussia. Mukaan ehdin hyvin ja siitä alkoi mielenkiintoinen matka designin, taiteen, puukäsityön ja ryhmäytymisen merkeissä.

Ensimmäinen pysähdys meitä kohtasi Turusta, josta otettiin kyytiin kymmenkunta laitoksemme opiskelijaa lisää. Tästä jatkoimme motaria kohti Helsinkiä, kun kahvipaussin aika viimein koitti Salon Halikossa. Design Hill -kahvilassa pysähdyimme matkanjohtajan sanoin "nopeasti kahville" (sellainen reilu tunti) ihastelemaan suomalaista designia ja muita ihmetyksiä. Kahvi oli kuulemma hyvää.

Siitä jatkoimme Espoon modernin taiteen museeon, Emmaan, jossa pysähdyimme vain nopeasti katsomaan suomalaista arkkitehtuuria 70-luvun alusta, Futuro-nimistä siirrettävää latumajaa. (Kuva: Tony Hagerlund) Tästä lystistä maksoimmekin sitten 2€ per naama.

Emmasta jatkoimme muistaakseni Suvilahden Design Capital Helsinki -näyttelyyn, joka oli kyllä mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa! Alla kuva tai pari näyttelystä, klikkaamalla näet ne isompana.

Suvilahden jälkeen jalkauduimme pääkaupungin sykkeeseen ja hajosimme kukin omille teillemme. Baarireissu olisi toisaaltaan houkutellut, mutta päätin kuitenkin viettää rauhallisen illan kummitädin rakastavassa hoivassa. Kiitos yöpaikasta Hille ja miehet! Seikkailu keskustasta Oulunkylään onnistui suuremmitta mutkitta, mutta Oulunkylän kebabbila ei jättänyt meikäläiseen lähtemätöntä vaikutusta.

Seuraavana aamuna me Maijan Karitsat starttasimme 9.00 Kiasman edestä kohti Lahtea ja Tekninentyö 2012 messuja. Matkalla kävimme Pro Puu keskuksessa, joka on komea puutyönäyttelytila Lahdessa Sibeliustalon vieressä. Siellä näimme komean puuliitosnäyttelyn, jossa esiteltiin sekä suomalaisia että japanilaisia puuliitostyylejä. Enpä tajunnut niistä napsia kuvia, mutta Pro Puun muista kohteista sentään hieman! Kuva suurenee taas klikkaamalla.

Lahdesta ajoimmekin sitten suoraan Raumalle, bussiyhtiön kanssa tulleen sekaannuksen takia. Tarkoitus oli ensin tulla takaisin Turun kautta, mutta vain kaksi ihmistä halusi enää jatkaa Turkuun, joten TK-kilta (Rauman paras opiskelijajärjestö, muuten) maksoi heille bussiliput Forssasta eteenpäin. Kotiin saavuttiin vähän ennen kahdeksaa, matkan ollessa jossain kohtaa rasittava, mutta kokonaisuutena aivan mieletön!

Ma 3.9. Saippuavettä ja kuivaluovutusta

Enpä ollutkaan villaan koskenut sitten ala-asteen  ja siitä on vuosi jos toinenkin aikaa.
 
Ensimmäiseksi lotrasimme tosiaan saippuavedellä ja saimme aikaan perinteistä huovutusta edustavan työn. Minun työni ei ehkä ole kuitenkaan järin edustava (heh heh).

Tämän jälkeen siirryimme pötköhuovutukseen. Tiedä sitten, mikä oikea termi mahtaa olla, mutta niin meidän didaktikkomme väitti meidän tekevän. Huomatkaa, että hieman kyseenalaisesta alusta huolimatta siirryin jo tässä vaiheessa kahden värin(!) haastavaan marianneväritykseen.

Seuraavana vuorossa olikin kolmiulotteisen objektin huovuttaminen. Hiireni olisi voinut tehdä pelkästä villastakin, mutta pistin kuitenkin vanu-sukkahousukaartion työni keskiosaksi, jotta sain kokeiltua sitä objektin päälle huovuttamista.

Tähän aikani demoilla loppuikin ja myöhemmin omalla ajalla kävin vielä kokeilemassa neulahuovuttamista, eli tuttavallisemmin kuivahuovuttamista. Tämän tuloksena onnistunut mariosieni on minusta äärettömän sympaattinen!

Hola!

Ajattelin pistää tällaisen pienen blogin pystyyn, sillä aloin kouluttautua käsityön aineopettajaksi nyt syksyllä 2012 ja jo kahden ensimmäisen viikon aikana olen saanut aikaiseksi käsitöitä laidasta laitaan!
Ajattelin pistää aikaansaannoksiani tänne päivä kerrallaan, kunhan saan otettua niistä valokuvia. Mukavaahan se on, jos joku muukin tätä käy lukemassa, mutta itselleni minä tätä vähän suunnittelin.