Jatkan siis kokonaisista töistäni tai niiden vaiheista ja ensimmäiseksi esittelen teille itämerihajotuksen. Itämerihajotus on neljän kurssin yhteinen lopputyö, joka siis sisältää käsityön joka aspektista jotain. On tekstiiliä, on puuta, on metallia ja on elektroniikkaa. Lisäksi työhön sisältyy vielä tuotesuunnittelun osuus! Tässä suurin hajotuksen aiheuttaja, tähän työhön kun piti löytää uutuusarvo, joka jokaiselle opettajalle oli aivan eri asia. Toisille tämä tarkoitti tuotetta, jota ei vielä ollut, toisille jonkinlaisen mullistavan ajatuksen. Hirveä sekametelisoppa kuitenkin.
Tämä prosessi alkoi matkastamme saareen. Kävimme saareilemassa, maistelemassa, haistelemassa ja kokemassa ympäristöä. Innoitusta ja erilaisia tuoteongelmia mukaan tarttuikin, ryhmäytymisen kannalta matka oli kuitenkin ehkä vieläkin tärkeämpi!
Työstövaihe alkoi minulla alumiiniin ja alumiininiitteihin tutustumalla. Metallin muokkaaminen oli minulle outoa, joten pakotin alumiinilätkästä massiivisen korun, johon koristeeksi liitin kolme niitiä ja porasin reikiä.
Metallin jälkeen työstin koivusta puuaihion, josta tuli puukantimeni selkäosa. Päädyin käyttämään koivua, sillä sitä sain helposti Pappani pajasta. :3
Jäljelle vain elektroniikka ja tekstiili. Tekstiilissä valitsin materiaalikseni markiisikankaan, sen paksuuden ja helppohoitoisuuden vuoksi. Painoin markiisikankaalle sapluunalla ja töpötystekniikalla selkämeren kansallispuiston kartan. Kantokahvat tein matonkuteesta neljän rivin sormivirkkauksella.
Viimeiseksi jäi elektroniikkakokonaisuuden suunnitteleminen, joka työssäni oli yksinkertainen virtapiiri, johon kuului virtalähteenä toimiva paristo, katkaisija ja kolme rinnan kytkettyä lediä. Pistin ledit ledipitimiin kankaalle kohtiin, joissa selkämeren kansallispuistossa on tulentekomesta.
Lopuksi jäi vain kokoaminen, portfolion kirjoittaminen ja esitteen tekeminen.
Esite:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti